Koska Suomi on Euroopan metsäisin maa, ei ole mikään ihme, että myyttimme ja tarinamme ovat täynnä metsänhenkiä, haltijoita ja pyhiä eläimiä. Tiheät metsämme ovat vuosisatojen ajan tarjonneet meille ruokaa, lääkkeitä ja elannon – luonto on Suomen sydän.
Vahvan luontoyhteytemme ansiosta olemme aina tunnustaneet metsän voimakkaaksi ja eläväksi kokonaisuudeksi. Nykyään on myös vankkaa tieteellistä näyttöä siitä, että metsässä oleskelu tekee hyvää sekä keholle että mielelle. Metsä vähentää stressiä, laskee verenpainetta ja aktivoi aisteja.
Monet meistä tuntevat perinteiset luontoaktiviteetit, kuten marjojen ja sienien poiminnan, retkeilyn ja telttailun, mutta luonnosta voi nauttia myös muilla tavoin.
Metsäkylpy, joka tunnetaan japaniksi termillä shinrin-yoku, tarkoittaa metsässä uppoutumista ympäröivään luontoon. Se on luonnollinen terapiamuoto, jossa hyödynnetään kaikkia aisteja – koskettamalla, tarkkailemalla ja tietoisesti hengittämällä.
Vaikka me suomalaiset olemmekin aina arvostaneet metsän rauhaa ja hiljaisuutta, varsinainen metsäkylpy-menetelmä kehitettiin kuitenkin alun perin Japanissa. Jaettu rakkautemme luontoon selittää osaltaan metsäkylvyn suuren suosion molemmissa maissa.
Metsäkylpyyn kuuluu hidas vaeltelu metsän siimeksessä, puiden koskettaminen ja luonnon äänien, värien sekä tuoksujen aistiminen. Tärkeintä on hidastaa tahtia ja luoda yhteys luontoon.
Metsäkylvylle ei ole tiukkoja aikarajoja – jo muutama minuutti voi vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiimme. Kahden tunnin metsäkylpy laskee stressitasoja merkittävästi ja tuo mukanaan rauhan, levollisuuden ja tasapainon tunteen.
Monille metsäkylpy tarjoaa virkistyneen ja levänneen mielen. Hidas, meditatiivinen kävely antaa mahdollisuuden ajatusten hiljentämiseen ja hetkeen keskittymiseen. Luontoyhteyttä ei voi saavuttaa digitaalisten laitteiden kautta – se vaatii todellista läsnäoloa.
Kun hidastaa tahtia ja ihastelee luonnon täydellisyyttä yksityiskohdissa, on helppo todeta, että aika puiden keskellä ei koskaan mene hukkaan.
Teksti & kuvat: Katja Lösönen
